ensimmäinen toukokuuta 1973

Heipä hei rakkaat lukijani.

Olen saanut paljon kyselyjä teiltä rakkaat lukijani.
Liittyen linjaautonkuljettajan arkeen.
Ja nyt ajattelin vastata teille rakkaat lukijani.

Normaalisti arki alkaa minulla herätyksellä siinä kolmen aikaan aamulla.
Keitä plöröt ja laitan tekstiteeveen päälle.
Vaikka itse nukun niin maailma jatkaa pyörimistä ja pitäähän sitä tietää mitä on tapahtunut yön aikana.

Juotuani plöröt ja syötyäni aamiaislihiksen puen univormun päälle.
Jätän tarkoituksella ylimmän napin auki, mutta sen tarinan kerron joskus myöhemmin.

Asun onnekseni itäisessä-Helsingissä, joten matka varikolle ei ole ylivoimainen.
Siis linjaautokuljettajalle, mutta olisi kiva nähdä miten normi velliperse kansalainen menisi töihin jos ei voisi turvautua linjaautoon.

Meillä linjaautokuljettajilla jotka paahdamme aamuvuoroa ei tälläistä ylellisyyttä ole, enkä ole ikinä kokenut että tarvitsisin sellaista.
Kävelen joka aamu töihin kun menen aamuvuoroon. Joka ikinen aamu, säässä kuin säässä. Satoi tai paistoi menen kävellen töihin. AINA.

Ärsyttää kaikki kaikenmaailman työttömät puunhalaajahippi huumeidenkäyttäjät, jotka minun verorahoillani A)nukkuvat myöhään
                                     B)matkustavat vielä tämän lisäksi ilman asianmukaista matkalippua

Kysyn vain onko se reilua että minä, joka kuljetan suomalaisia töihin, joudun kävelemään töihin, jotta voisin kuljettaa suomalaisa töihin.

SE EI OLE REILUA, mutta elämä ei aina ole reilua ja se ei todellakaan ole reilua linjaautonkuljettajalle.
Tämä on tullut vuosien aikana selväksi, mutta päivääkään en vaihtaisi.
Tämä on kutsumusammatti ja sellaisena se pysyy.

Me linjaautonkuljettajat olemme Suomen selkäranka. Ilman meitä kukaan ei pääsisi töihin ja Suomi pysähtyi, eikä olisi enää Suomea.
Esimerkiksi Suomen taistellessa itsenäisyydestä, 
me kuljetimme, 
me puolustimme, 
me voitimme.

Mieti nyt itsekin lukijani. Jos haluat mennä paikasta A paikkaan B, miten menet sinne?
No tietenkin linjaatuonkuljettaja.

Eksyin nyt aiheesta mutta käveltyäni töihin alan kuljettamaan suomalaisia ja sitten menen takaisin kotiin.